En varmaankaan pitäisi tuosta biisistä jos en olisi vuonna joskus 1996-1999 nähnyt MTV:ltä musiikkivideota jossa oli tuo biisi ja yksi parhaimmista animeista jonka olen nähnyt. Anime on Ghost in the shell, se on loistava, katsokaa se, käsken teitä.

Olen tässä miettinyt, ajatellut, pohtinut, funtsinut. Edellisistä rustauksista käynee kai ilmi että pidän peleistä ja pelaamisesta, voisi jopa ehkä sanoa että olen tosipelaaja, tuo ankara, kyyninen ja järkkymätön videopeliviihteen nimeen vannova, vain hyviä nimikkeitä pelaava tyyppi. Sitä olenkin mutta olen kuitenkin kyseenalaistunut itseni pelaajana. Nuorempana, todella paljon nuorempana, silloin kun Super Mario Bros. oli maailman parasta grafiikkaa, tuli pelattua kaikkea mitä siihen viihdekeskukseen tunki, jopa niitä ihan hanurista olevia kauheuksia...

Hypätäämpä tähän nykyisyyteen hetkeksi. Nykyään tulee pelailtua vain hyviä arvosteluja saaneita pelejä. Miksi näin, sitä en oikein osaa sanoa koska en lue arvosteluja pelin ostamisen kannalta. Enää ei tule sokkona ostettua mitään. Muutama vuosi takaperin saatoin mennä kauppaan ja ostaa pelin pelkän kannenkuvan ja takakannen kuvauksen perusteella, osa on ollut keskinkertaista tauhkaa, osa taas todella hyviä (God Hand on yksi niistä hyvistä). Nykyään sitä tulee ostettua niin että katsoo interwebistä arvosteluja ja lukee muitten ihmisten mielipiteitä, kappas tämä peli on satojen ja tuhansien mielestä ihan käypäinen, se pitää ostaa, pelata ja laittaa hyllyyn oottamaan muutamaksi vuodeksi että sen jaksaa uudestaan kahlata läpi.

Tästä päästään siihen entisaikojen hurmokseen. Nuorempana kelpasi oikeasti kaikki, Pac-Manit, Tetrikset, Rad Gravity(joka on edelleenkin niin pirun vaikea että en pääse ilman koodeja ensimmäistä pomoa), Marble Madness ja niin etiäpäin. Ei ollut väliä onko grafiikka kunnossa, tarina aivoja kutkuttava, hahmot mukaansa tempaavia, sitä vain pelasi koska se oli hauskaa.

Final Fantasy 7 oli viimeinen peli jonka pelasin ihan sokkona, ummikkona muun maailman mielipiteille mutta samalla ensimmäinen peli joka aiheutti tämän nykyisen mielipiteeni, tuo ei kyllä kait ole oikea sana kuvaamaan, peleistä: 1. Tarinan pitää olla kutkuttava, mukaansa tempaava ja mielenkiintoinen. Vähänkin tylsä juoni niin laitan sen hyllyyn pölyttymään. 2. Kontrollit kohdallaan. 3. Grafiikankin pitää olla katsottavaa, ei mielellään yhtään bugia koko pelissä. 4. Mielellään vähintään 12 tuntia kestävä seikkailu.

Final Fantasy 7 oli kaikkia noita, tosin neljäs kohta oli ensimmäisellä pelikerralla noin 60-70 tuntia. Enää tulee harvoin pelattua mitään vanhoja pelejä mitä pentuna pelaili, poikkeuksina silloin tällöin Megamanit, Mariot ja Punch-Outit.

Olenko siis enää se niin kutsuttu tosipelaaja, omasta mielestäni en enää, nuorempana olin. Toisten silmissä saatan ollakin.

Mikähän muuten määrittelee tuon termin, tosipelaaja. Olen itse kuullut kolmesta kategoriasta:

-Hardcore (Tosipelaaja)

-Average (Satunnainen massapelaaja)

-Fanboy (Fanipoika)

Noista kolmesta tuo fanipoika on kaamein, ne luulevat olevansa pelimestareita, luulevat tietävänsä kaikesta kaiken ja se heidän fanittamansa kone on EHDOTTOMASTI paras ilman vastaväitteitä. Ne luulevat olevansa tosipelaajia koska vain heidän koneilleen tulee ne parhaimmat ja hardkoreimmat pelit.

Satunnainen jäpikkä pelaa Nintendo Wiitä, Xboxia ja Pleikkaria mutta vain niitä hupipelejä, RockBand, Guitar Herot, SingStarit, kaikkia missä voi porukalla olla mukana, yksinään ei pelata mitään. Niillä on sentään oikeanlainen linjaus, koneesta viis kunhan peli on pelattava.

Itse olen sitä mieltä että tosipelaaja pelaa vain niitä pelejä jotka on niitten mielestä hyviä, laitteesta viis. Itse en välitä millä laitteella pelaan. Tosin olen myynyt pois PSP:n, Wii:n ja Xbox360:en ihan vain siksi koska niille ei ollut niin paljon sellaista tarjontaa joka miellyttäisi minua.

Listaampa tähän mitä omistan ja olen omistanut, siinä järjestyksessä kun olen ne saanut/hankkinut:

- Nintendo 8bit

- Super Nintendo

- Playstation

- Playstation 2

- Xbox

- Gameboy Advance

- Nintendo DS lite

- Playstation Portable (Myin pois)

- Nintendo Wii (Myin pois)

- Xbox 360 (Myin pois)

- Playstation 3

Nuo kolme myin poies ihan sen takia koska mitä niillä tekee jos niille ei ole pelejä joita pelata.