Reagoin samalla tavalla kuin Kapteeni Picard kun perjantaina heräsin ja tarkistin oven edessä makaavan yksinäisen kirjeen, kirje oli kumppaniltani nimeltä työvoimatoimisto. Aikaisemmin kerroin kuinka kyseinen laitos osasi toimia niinkuin se toimii. Tällä kertaa se pisti kapuloita rattaisiin mutkikkaammalla tavalla. Aukaistuani kirjeen minulla ei ollut mitään sen suurempia ajatuksia. Lukiessani paperia joka oli kirjekuoren sisällä minut valtasi tuttu tunne, voi ei miksi tämä ja miksi juuri nyt. Paperissa oli osoitus työpaikasta, mikä on oikeasti hyvä asia mutta se työpaikka ei ole. Työpaikka johon minut osoitettiin on paikka jossa olin työharjoittelussa ja se ei silloin vakuuttanut työmoraaliltaan tai muutenkaan millään iloisella tavalla.

Asiasta tekee mutkitkaan se että odottelen vielä vastausta siitä työvoimakoulutuksesta johon haluaisin innolla päästä ja nyt en sitten tiedä sen lisäksi että alkaako se niin myös sen onko minulla oikeutta valita, jos se koulutus alkaa niin saanko mennä siihen vain joudunko hyväksymään tuon työpaikan mihinkä he minut osoittivat, olettaen että työhaastattelun jälkeen he minut palkkaavat.

Ajattelen tässä nyt tulevaisuuttani, en halua mennä töihin sellaiseen paikkaan jossa on surkea palkka ja masentavat olot, haluan oppia hitsaamaan tai sitten NC-koneistamaan ja saada sitä kautta paljon parempi palkkaisempi ja kivempi työ. Jos käy niin että se koulutus ei ala tai minulla ei ole vaihtoehtoja niin onhan se työpaikka sitten valittava, ajattelumallilla "rahaa se vain on", olla sopimuksen mittainen aika töissä ja palata taas lähtöruutuun.

Pitää huomenna käyskennellä kyselemään työvoimaneuvojalta että mitä, täh ja häh.

Nyt on sitten hymähdyksien vuoro. Huomenna menen  tuon työkkärireissun jälkeen tekemään uuden vuokrasopimuksen, jiiiiihaaaaa ja aloitan muuton. Sen jälkeen lampsin isännöintifirmaan ja pyydän niitä tarkistamaan mittarit ja villi veikkaukseni viime vuoden perusteella on että saan palautuksia. Sen jälkeen soitan kaverille ja jos kyseinen heppu on vapaana niin orjuutan hänet kantoapuun, muahahah, tai oikeastaan hän lupautui jo viime viikolla muuttoavuksi.

Summa summarum, tällä hetkellä on mitä oudoin olo, ajatukset ovat samalla hetkellä hämmentyneitä työn työkkärin takia sekä iloisia muuton takia.

Tupakka, mehua ja elokuvia.