Kyllä vain, aion taas kertoa peleistä mutta tällä kertaa en mistä tahansa peleistä vaan peligenrien kuningas sarjasta eli Beat 'em Up:sta (Tappelupelit). Sanokoot muut mitä tahansa, olkoonsa muitten mielestä Mario Party se paras seurapeli, minun mieltäni tässä asiassa ei kukaan käännä. Olen sitä mieltä että bemut ovat sitä parhainta seurapeliviihdettä. Siinä missä Mario Partyt, Bishi Bashit ja muut hassunhauskat pelit perustuvat pelkkään tuuriin niin bemuissa tarvitaan jopa sitä taitoakin että pärjää. Mikä olisikaan hienompaa kun survaista kolmemetrinen kahdenkäden Requiem miekka kaverin hahmon rintalastojen väliin pitkän tyylikkäiden, haastavien ja tehokkaiden lyöntikombojen harjoittelun jälkeen. Ottaa vastaan kaverin hahmon säilän iskut kun hän tekee tyylikkäitä, haastavia ja tehokkaita komboja jotka ovat harjoittelun tulosta. Adrenaliini virtaa, testosteroni paukkuu, kainaloissa on dallasit, hikeä pyyhitään otsalta litratolkulla, ollaan vihaisia hetken aikaa kun ei sormet onnistuneetkaan tekemään sitä mitä aivot niille käski tehtäväksi, ollaan pettyneitä erän häviöstä, ollaan tyytyväisiä erän voitosta ja loppujen lopuksi ollaan mielissään ottelun jälkeen, oli se sitten hävitty tai voitettu, ei niillä ole väliä koska tappelupelit ovat niin hauskoja että turha sitä on häviötä märehtiä.

Seuraavaksi laitan neljä, mielestäni parasta tappelupeliä kautta aikain.