983249.jpg
No sehän on tietenkin nauru. Eilen nauroin niin että meinasi Vaasan Ruispala tulla nenästä. Kunnon remakkaat röhötykset vie kaikki ärtymykset pois, niinkuin joku on saattanut huomatakkin, pari edellistä entrya ovat olleet negatiivissävytteisiä mutta nyt on taas hauska ja kepeä mieli.

On asioita joille voi nauraa ilman mitään tunnontuskia ja ne ovat henkilökohtaisesti itselläni stand-up komedia, vaikka yleensä ne ameriikan jannut vitsailee toisten kustannuksella niin se on komediaa, sitä ei pidä ottaa vakavasti ja toinen on sitten se että pitää osata nauraa itselleen kuten tuossa yläpuolella olevassa karikatyyri piirroksessa jonka väkersin äsken itsestäni.

Sitten on myös asioita joille en suvaitse nauraa on toisten kustannus (siis tosielämässä), esim. ulkonäkö, puhetapa tms, ellei henkilö sitten itse vitsaile olemuksestaan. Ivalliset kommentit ja pilkalliset vitsit on myös ehdoton ei, kokemuksesta tiedän että se jos mikä ei ole hauskaa. Sellaiset ihmiset jotka sitä harrastaa pitäisi osata laittaa itsensä samaan asemaan ja miettiä hetkisen verran.

Mutta se siitä. Löpistään jostain muusta. Minun piti tehdä ns. sarjakuva tästä kyseisestä aiheesta, eli nauramisesta mutta käsi väsyi ennen aikoijaan joten jaksoin piirtää vain tuon yhden kuvan. Tuntui muuten pitkän tauon jälkeen kynä oudolta, oli kuin uusin keksintö sitten tulen tekemisen. Pitäisi joku päivä taas aloittaa kunnolla tuhriminen, nyt ei meinaa onnistua, monta kertaa aloitan mutta viiden minuutin päästä kyllästyn kun ei synny sitten minkäänlaista kuvaa, tai ainakaan sellaista johon olisin tyytyväinen.

Huomenna voi taas mennä hyvillä mielin kurssille, on taas uutta virtaa makoisien röhötyksien jälkeen. Ainoa harmi tässä viikonlopussa on ollut tämä sunnuntai päivä, mitään ei ole oikein kerennyt tekemään, vaikka mitään tekemistä ei ole ollutkaan niin kuitenkin tuntuu että on mennyt päivä vähän niinkuin hukkaan.

Hieman jos pelaisi vaikka Test Drive Unlimitedia ja sen jälkeen siirtyisi makoilemaan ja lukemaan Douglas Adamsin Linnurata kirjaa, joka on yksi hauskimmista kirjoista mitä olen lukenut, kirjastoon lainaamaan.

Tässä vielä videopätkä siitä showsta jonka aikana meinasi ne leivät tulla nenästä. Jeff Dunham - Arguing with myself.

Toinen oli sitten Jeff Dunham - Spark of insanity jonka katsoin. Suosittelen kaikille.